Tästä pienestä kesäreissusta on rutkasti aikaa, eikä itselläni ollut mitään muistikuvaa että olisin kantanut pientä filmipokkaria mukanani, mutta kuvat eivät valehtele. Niissä näkyy suhteellisen paljas Särkäniemi ja kesämuotia vuodelta 1982, eli tiukat leikkaukset, melko leveät lahkeet ja vaaleta värit. Kamera seurasi usein matkoilla mukana, oli kyse lyhyestä päiväreissusta tai pidemmästä ulkomaanmatkasta. Arkena turussa ei tullut silloin vielä kuvattua ja se on harmittanut jälkeenpäin. Niitä rakeisia kuvia sen ajan Turusta oman silmän kautta nähtynä olisi näin vuosien jälkeen hieno nauttia.
Jonkin verran tätä arjen miljöötä tuli kuvattua myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun loppuun menessä vähän enemmän. Tosin sen aikainen Turku ei ole niin paljon muuttunut että se ruokkisi orastavaa nostalgiannälkää.
Muoti on tyypillistä 80-luvun alun muotia ja paidattomuus viittaa kuumaan kesäpäivään.
Tilaa on joka suuntaan ruhtinaallisesti verrattuna nykyhetken täyteen aahdettuun alueeseen.
Kujeilua perspektiivin kanssa jossa kelopuu yrittää haastaa Näsineulan.
Vanha kunnon tukkijoki ei ole muuttunut aikojen saatossa.
Valokuvat ovat tässä tapauksessa yhtä haalistuneet kuin muistot, aikaa on kulunut melkein 43 vuotta, vanhat valokuvat ovat tosin käsiteltävissä ja parhaimillaan ne voidaan palauttaa entiselleen tai jopa parantaa alkuperäisestä, muistojen kanssa tämä ei ole mahdollista, ainakaan nykymenetelmillä.
Vahvimmat jääneet muistikuvat matkasta ovat matkustaminen porkkananvärisellä junalla, satunnaiset tapahtumat Särkäniemessä sekä paluu kotiin ja kesäpäivän lämmittämän kaupunkiasunnon pitkään kestänyt nukahtaminen. Johtuiko se sisäilman lämpötilasta vai kenties siitä, että mieli kävi vielä läpi matkan värikkäitä muistoja ja päivän seikkailuja?
